Vieras kieli osoittaa miten tuttu asia tehdään toisin

… Suomalaiselle liikemiehelle on jäänyt mieleen neuvottelut, joihin suomalainen osapuoli oli lähettänyt asiantuntijoidensa laatimia kansioita venäläisten tutkittaviksi ja sitten tullut itse niiden perässä vastamaan kysymyksiin.

Neuvottelut menivät jäynämäiseksi, koska venäläinen osapuoli ei välittänyt edes tutustua suomalaisten etukäteen lähettämiin neuvoihin.

Venäjän kielessä sana ”neuvottelu” (переговоры) ei perustu neuvojen käsittelyyn, vaan keskinäiseen puhumiseen (говорить) ja toisen osapuolen ylipuhumiseen (переговорить= yli). Jos kaikki puhuvat samaan suuntaan, pääsemme sopimukseen (ven. договор). Muuten seuraa vain päättämätön keskustelu (ven. pазговор) tai verukkeiden virta (ven. отговорка). Kieli on mieli ja jokaista tointa ennakoi sen mielikuva. Ilmeisesti osapuolet puhuvat eri kieltä, vaikka kavereita (ven. puhu on говори = govori, kaveri) ovat .

Nyt sait nähdä, että eri kielten samaan asiaan viittaavat sanat ovat käytännössä merkityksiltään vain osittain päällekkäisiä.

Tällä tavalla kieltä oppiessa saamme paljon aha-elämyksiä venäläisten mielestä ja kulttuurista.

Venäjän kieli ja mieli

Что на уме, то на языке

Perinteisellä kielikurssilla saamme venäjän sanat ja ilmaisut aivan kuin valmiina ja opiskelijan tehtäväksi jää vain päntätä niitä eri keinoin.

Minun kurssillani suomalainen ja venäläinen kulttuuri ja kieli asetetaan rinnakkain, jotta niitä yhdistävät ja erottavat asiat saadaan paremmin esiin. Vertailun avulla pääsemme entistä paremmin sisälle siihen, kuinka eri kielet ja mielet ilmaisevat saman asian. Tarvittava merkitys ”riisutaan” lähdekielisestä muodostaan ja ”puetaan” uudestaan kohdekielen muotoon.

Opimme toimimaan kuin venäläiset itse: tutuista sanoista rakennetaan aina uusia ja puuttuvat lainataan muista kielistä.

Sanasto elää ja muuttuu, kuten Venäjä itsekin

Ranskasta Venäjälle tullut valistusaate edisti taiteen ja kirjallisuuden kehitystä ja aiheutti palatsikapinoita. Saksasta tullut marxilaisuus toi tekniikan ja proletariaatin diktatuurin kun taas USA:sta otettiin malli kapitalismin kehittämiseen. Eri aatteet sekoittuivat vahvaksi mielipide-kokteiliksi, jonka jokainen annos salpaa hengen. Pelin nimi on muutos ja venäläiset ovat mestareita aloittamaan sen nollasta – kuten aina.

Eri aatesuunnista kieleen ja mieleen tulleet tavat ja ilmaisut saavat uusia merkityksiä tai jäävät unholaan. Saman pöydän ääressä kohtaavat hyvin vastakkaiset näkemykset siitä mikä on

Venäjän kehityksen kultainen keskitie

Ennen Lokakuun vallankumousta tsaarin Venäjä oli Euroopan laajin ja kehittymättömin valtio, jonka osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan rahoittivat belgialaiset ja ranskalaiset pankit.

Neuvostoliiton aikana Venäjä keskittyi tieteellis-teknologisen kehitykseen ja sosialistisen suunnitelmatalouden viemiseen lähimaihin. Tuloksena olivat valtavat tehdas- ja voimalaitoshankkeet sekä joukko sosialistisia satelliittivaltioita.

Tuloksena venäläiset yllättivät amerikkalaiset vuonna 1957 lähettämällä avaruuteen Sputnik – satelliitin.  Länsi alkoi heti painostaa luonnontieteelliseen ja matemaattiseen tutkimukseen. Tuloksena ihminen pääsi Kuuhun mutta asevarustelun uuvuttama Neuvostoliitto ajautui konkurssiin.

Perestroikan jälkeen talous meni arvojärjestyksessä tieteen ohi. Seurauksena fiksut ja kunniahimoiset ihmiset hakeutuvat liike- ja finanssimaailmaan politiikan sijaan. Tuonnista riippuvuus on kasvanut ja presidentti Medvedev julisti Venäjän modernisaatio-ohjelmansa.

….Eräs runo, jonka luin, kertoi siitä, että mitä kauemmaksi kotimaastaan matkustaa sitä lähemmäksi kotimaa tuleekin. Tämä pitää varsin hyvin paikkaansa. Monet Venäjällä matkustaessa ajattelevat enemmän Suomea koska ei kieltä taitamattomille Venäjä avaudu helposti. Siksi venäjän kieli- ja kulttuurikurssille mielenkiintoa varmasti riittää.