Keitä ovat asiakkaanne?

Hyvin erilaisia ihmisiä, jotka haluavat ennen kaikkea tehdä vakavissaan jotain venäjän kielensä suhteen. Heidän joukossaan on Venäjän markkinoilla työskentelevien yritysten ja valtion laitosten toimihenkilöitä, jotka tekevät Venäjä-yhteistyötä erilaisten hankkeiden ja ohjelmien puitteissa.

Miten venäjää oppii nopeimmin: ryhmässä vai yksityisesti?

Yksilölliset oppitunnit hyvän opettajan johdolla ovat kaikkein tehokkain ja nopein tapa opiskella kieltä. Silloin opiskelijalla on eniten mahdollisuuksia kommunikointiin alkuperäisen kielenpuhujan kanssa.

Miten venäjän opiskelijoiden tarpeet ovat muuttuneet?

Nykyään työssä käyvät opiskelijat eivät voi varata opiskeluun aikaa enemmän kuin pari tuntia kerran viikossa, ja opiskelun on tapahduttava lähellä työpistettä, esimerkiksi yrityksen neuvotteluhuoneessa.

Ryhmä voi olla pieni ja osallistujien määrä voi vaihdella oppitunnista toiseen.

Opiskelija saattaa tulla tunnille suoraan kokouksesta työasiat päällimmäisenä melessään, kun muut ryhmäläiset ovat jo keskittyneet harjoituksiin.

Suggestopedisessa opetuksessa edistyminen kuitenkin vaatii, että opiskelijat toimivat synkronoidusti ja tukevat toistaan monipuolisissa harjoituksissa.

Voiko venäjää oppia yksityisesti suggestopediaa käyttäen?

Perinteinen suggestopedinen opetus on ryhmäpainotteista.  Kaksikielimenetelmä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia venäjää jopa yksityisesti suggestopediaa käyttäen.

Millä kielellä opettaja selittää asioita?

Opettaja on valmis antamaan selitykset joko suomen, englannin tai venäjän kielellä oppilaan toivomuksen mukaan. Toisaalta kehittämämme opetusprosessi vähentää selitysten tarvetta.

Onko äidinkieltään opettava opettaja parempi?

Opiskelu suomen kieltä taitamattoman opettajan kanssa on tarkoituksenmukaista vain niille, joiden venäjän kielen taito on jo hyvällä tasolla. Aloittelijoille vastaavat oppitunnit ovat lähinnä vain ajan- ja rahanhukkaa.

Järjestättekö demotunteja?

Kyllä, jos teillä on valmis opiskelijaryhmä ja haluatte varmistaa sille parhaan opetuksen. Jo demotunti tarjoaa konkreettista hyötyä: alkeisryhmäläiset oppivat kirjaimia ja ääntämistä, kun taas edistyneet opiskelijat voivat harjoitella vaikkapa maljapuheita tai puhelinkeskustelua. Demotunti voi sisältää myös tasotentin.

 

Miksi tästä menetelmästä puhutaan vasta nyt?

DUNNING–KRUGER -vaikutuksena tunnettu ilmiö paljastaa ihmisluonnosta huolestuttavan piirteen: mitä vähemmän jotain osaat, sitä herkemmin yliarvioit kykysi siinä.

Saman ilmiön kääntöpuoli on se, että todelliset asiantuntijat sitä vastoin yleensä aliarvioivat oman osaamisensa.  Kipeästi tarvittava asiantuntemus saattaa tämän vuoksi jäädä varjoon pitkäksi aikaa.

Tarvitaan aikaa jotta uuden opetusmenetelmän toimivuuden voisi varmistaa.

Miten aito keskustelutilanne eroaa luokkaharjoittelusta?

Venäläiseen sosiaaliseen etikettiin kuuluu, että sinulla on aina kustakin puheenaiheesta mielipide ja jopa jatkokysymyksiä, vaikkei aihe sinua välttämättä edes kiinnosta.

Kerran Moskovassa olin illastamassa kurssilaisten kanssa koulutuksen jälkeen ja vierustoverini kysyi minulta:

Miksi muutit Suomeen? – Почему я переехал  в Финляндию?

Etkö pidä Venäjästä? – Да нет, мне Россия нравится!

No, miksi sitten? –

Ensin ajattelin että jo on kaveri tahditon, kun kyselee tällaisia asioita.

Sitten tajusin että hän oli vain esittänyt kysymyksen, jonka avulla hän sai kontaktin uuteen ihmiseen. Venäläiseen keskustelukulttuuriin kun ei kuulu pelkkä small talk, eli rupattelu.

Voiko kielestä toiseen kääntää samalla tavoin kuin tiedostomuoto vaihdetaan yhdestä toiseen?

Turistimatkalla Venäjällä on helppo kuvitella että meitä erottaa vain kieli. Siksi moni on haaveillut laitteesta, joka kääntäisi toisen ihmisen puheen automaattisesti omalle kielelle. Tällaisessa laitteessa voisi olla kaksi korvanappia, joista toinen asetetaan omaan korvaan ja toinen keskustelukumppanin korvaan. Korvanappi olisi langattomasti yhteydessä älypuhelimeen. Näin kumpikin saisi välittömän käännöksen omalle kielelleen toistensa puheesta, ilman viivettä! Ehkä tämä on totta joskus tulevaisuudessa.